Elektroniikka-asentaja, IT-tukihenkilö, ohjelmistokehittäjä, tietoverkkoasentaja

Kiinnostaako sinua työskentely tietotekniikan parissa? Haluatko työskennellä esimerkiksi yrityksen ohjelmistokehittäjänä, tietojärjestelmäasiantuntijana tai teollisuuden laitevalmistuksessa? Tieto- ja viestintätekniikka on jatkuvasti kehittyvä ala, jossa tarvitaan osaajia monenlaisiin työtehtäviin.

Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto (ICT-asentaja) ja tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto (datanomi) sulautuivat uudeksi yhteiseksi tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnoksi 1.8.2020 alkaen.

Yhteishaussa haet tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoon. Suuntautumisvalinta tehdään syksyllä opintojen alettua. Opinnot aloitetaan kaikille yhteisellä pakollisella tutkinnon osalla, joiden aikana teet valinnan, mihin opintoihin suuntaudut: elektroniikka-asentaja, tietoverkkoasentaja, ohjelmistokehittäjä, IT-tukihenkilö.

Opintojen alussa järjestetään ns. esittelyviikko, joka pitää sisällään mm. alan esittelyä, kartoituksia ja osaamistestejä. Suuntautumisvalintaan vaikuttavat sekä viikon aikana suorittamasi osaamistestit että opintomenestys.

Peruskoulun päättötodistus.

Tieto- ja viestintätekniikan alalla tarvitaan osaajia monenlaisiin tehtäviin.

• Elektroniikka-asentaja osaa tehdä elektroniikkalaitteisiin liittyviä asennus-, testaus- ja huoltotöitä. Hän osaa käsitellä oikein elektroniikka-asennuksissa tarvittavia komponentteja ja materiaaleja sekä käyttää tarvittavia työ- ja mittavälineitä. Hän on kiinnostunut sähkötekniikasta ja vian paikantamisesta.
Elektroniikka-asentaja tarvitsee hyviä kädentaitoja, sorminäppäryyttä ja keskittymiskykyä tarkan työn tekemiseen. Hän tarvitsee myös loogista päättelykykyä sekä asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustaitoja työssään. Elektroniikka-asentajat työskentelevät mm. elektroniikka- ja sähköteollisuudessa, teleoperaattorien palveluksessa, huoltoyrityksissä ja laajakaista- tai langattomien verkkojen elektroniikkatuotteita myyvissä liikkeissä.

• Tietoverkkoasentaja osaa tehdä tietoverkkokaapeloinnit asiakkaan vaatimusten ja ohjeiden mukaisesti. Hän huomioi tietoliikenneverkkojen rakenteet ja käytetyt materiaalit sekä tekee tarvittavia mittauksia ja testauksia järjestelmän toimivuuden varmistamiseksi. Hän tarvitsee myös asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustaitoja työssään. Tietoverkkoasentaja työskentelee esim. tietoliikenneverkkojen asennustehtävissä, tekee taloautomaatioasennuksia ja asentaa kiinteistöjen valvontajärjestelmiä.

• IT-tukihenkilö osaa toimia työasemien, verkko- ja lisälaitteiden sekä toimialueiden muodostamassa tieto- ja viestintäteknisessä ympäristössä. Hän selvittää tietoteknisiä ongelmia ja hallitsee laitteistoja, ohjelmistoja, lähiverkkoja ja palvelimia niin asiakkaan tiloissa kuin etäyhteydelläkin. Hän on kiinnostunut alan kehityksestä ja hänellä on ongelmanratkaisu- ja tiimityötaitoja. Hän tarvitsee myös asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustaitoja työssään.
IT-tukihenkilö voi toimia erilaisten yritysten järjestelmätuessa sekä erilaisten tietojärjestelmien, verkkojen ja palvelimien ylläpitäjänä sekä asiantuntijana. Hän voi työskennellä myös alan myyntitehtävissä tai ryhtyä yrittäjäksi.

• Ohjelmistokehittäjä ohjelmoi ohjelmointikielellä, hyödyntää rajapintoja, käsittelee tietoa, käyttää versionhallintaa, osallistuu kehitysprojekteihin tai vetää projekteja. Ohjelmistokehitystiimin jäsenenä toimiessaan hän kommunikoi asiakkaan kanssa, suunnittelee ohjelmiston toteutuksen ja varmistaa toteutettavien toimintojen laadun tai toimii ohjelmistopalvelujen myyjänä. Ohjelmistokehittäjä on kiinnostunut alan kehityksestä, omaa pitkäjänteisyyttä sekä loogista päättelykykyä sekä ongelmanratkaisu- ja tiimityötaitoja. Hän tarvitsee myös asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustaitoja työssään.

Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista (145 osp) ja yhteisistä tutkinnon osista (35 osp).

Kaikille pakollinen tutkinnon osa
• Tieto- ja viestintätekniikan perustehtävät 25 osp

Pakollinen tutkinnon osa, elektroniikka-asentaja
• Elektroniikka-asennukset 45 osp

Pakollinen tutkinnon osa, tietoverkkoasentaja
• Tietoverkkokaapeloinnit 45 osp

Pakollinen tutkinnon osa, IT-tukihenkilö
• Teknisessä tukipalvelussa toimiminen 45 osp

Pakolliset tutkinnon osat, ohjelmistokehittäjä
• Ohjelmointi 45 osp
• Ohjelmistokehittäjänä toimiminen 45 osp

Valinnaiset tutkinnon osat (30-75 osp) ovat osaamisalaa tukevia opintoja.

Yhteiset tutkinnon osat 35 osp
• Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen
• Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen
• Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen

Opintosi koostuvat lähi- tai verkko-opinnoista, erilaisista oppimistehtävistä, projekteista sekä työssäoppimisesta. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOKS), jota päivitetään koko koulutuksen ajan.

Tavoitteellisen urheilun ja opiskelun pystyy yhdistämään Gradiassa: www.gradia.fi/oppimaan/urheilijana-gradiassa.

Kahden tutkinnon opinnoissa opiskellaan samanaikaisesti ammatillinen perustutkinto ja ylioppilastutkinto: www.gradia.fi/oppimaan/kahden-tutkinnon-opinnot.

Oppivelvolliset saavat maksutta opiskeluajalleen käyttöönsä opinnoissa tarvittavat oppimateriaalit, tietokoneen sekä muut välttämättömät opiskeluun tarvittavat työasut ja -välineet. Erityisvälineet, kuten soittimet tai urheiluvälineet, opiskelijat hankkivat itse. Opetus ja ruokailu ovat kaikille perustutkinto-opiskelijoille maksuttomia.

Tietoa kustannuksista niille, joita maksuttomuus ei koske:
• Kannettava tietokone, jonka kiintolevyn koko on vähintään 500 Gt, keskusmuisti vähintään 8Gt, prosessori i3 tai parempi (virtuaalisointituki), käyttöjärjestelmänä Windows 10. Tietokoneen hinta-arvio on noin 400€ - 600€. Myös jo olemassa oleva tietokone käy, jos se täyttää laitevaatimukset. Opiskelija vastaa tietokoneensa käyttökunnosta.Tietokone on oltava käytettävissä heti opintojen alkaessa.
• Opiskelijalle voi tulla kustannuksia myös kirjahankinnoista. Kirjahankinnat ja hinnat selviävät opintojen alussa.
• Mahdolliset tulityö-, työturvallisuus-, sähkötyöturvallisuus-, ym. korttimaksut ovat noin 80 € riippuen osaamisalavalinnasta.

Opiskelija saa Office-ohjelmat opintojensa ajaksi käyttöön. Niistä kerrotaan tarkemmin opintojen alussa.

Tutkinto antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin.