Jatkuvan haun ammatillisten perustutkintojen valintakriteerit

Ammatillisen koulutuksen jatkuvan haun kohderyhmänä ovat kaikki ammatillisesta koulutuksesta kiinnostuneet koulutusta tarvitsevat henkilöt.

Ammatillisen perustutkinnon opiskelijaksi voidaan ottaa hakija, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän, tai jolla koulutuksen järjestäjä muutoin katsoo olevan riittävät edellytykset tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseen tai tutkinnon suorittamiseen.

Hakijan suomen kielen taidon tulee olla riittävä tutkinnon suorittamiseen. Hakijat, joiden äidinkieli ei ole suomi ja jotka eivät ole toimittaneet riittävää todistusta kielitaidostaan, kutsutaan kielikokeeseen. Kielikokeen hyväksytyn tuloksen taitotaso vastaa aikaisemmin valtakunnallisesti käytetyn kokeen tasoa (B1.1).

Jos hakijalla on vaikeita oppimisvaikeuksia, tai vaikea vamma tai sairaus, hänet ohjataan hakemaan oppilaitokseen, jossa on mahdollisuus saada vaativaa erityistä tukea. Koulutuskohtaiset terveydentilavaatimukset ja muut mahdolliset valintaan liittyvät edellytykset löytyvät koulutusten kuvauksista.

Gradiassa ammatillisten perustutkintojen sekä VALMA-koulutuksen jatkuvan haun opiskelijavalinnoissa käytetään yhteisiä valintakriteerejä.

Ammatillisten perustutkintojen yhteiset valintakriteerit jatkuvassa haussa

Ammatillisten perustutkintojen jatkuvan haun opiskelijavalinnassa hyödynnetään yhteisten valintakriteerien perusteella tehtävää pisteytystä. Pisteytys tehdään hakemuksella annettujen tietojen sekä muiden mahdollisten opiskelijavalinnan vaiheiden (esim. valintahaastattelu) avulla. Jos koulutukseen ei voida tarjota opiskelupaikkaa kaikille valintakelpoisille, keskisuomalaiset hakijat ovat valinnoissa etusijalla.

Ammatillisten perustutkintojen opiskelijavalinnassa arvioidaan:

• Hakijan pohjakoulutusta (0/3 pistettä). Arvioidaan tarvetta koulutukselle huomioiden, onko hakijalla suoritettuna vain peruskoulu tai lukio vai lisäksi ammatillinen tai korkea-asteen tutkinto Suomessa tai ulkomailla.
• Hakijan kouluttautumisen tarvetta (0-6 pistettä). Arvioidaan kouluttautumisen tarvetta esimerkiksi oppivelvollisuus ja koulutus- ja työtilanne huomioiden.
• Hakijan lähtökohtia (0-6 pistettä). Arvioidaan lähtökohtia tutkinnon suorittamiseen huomioiden esimerkiksi aikaisemmat opinnot ja työkokemus.
• Hakijan tavoitteita ja motivaatiota (0-6 pistettä). Arvioidaan tavoitteita ja motivaatiota opintoihin esimerkiksi harrastuneisuus sekä opintojen aikaiset sekä koulutuksen jälkeiset suunnitelmat huomioiden.

Koulutuksiin, joihin on käytössä pääsy- ja soveltuvuuskokeet, opiskelijavalinta tehdään pääsy- ja soveltuvuuskokeen perusteella.

TUVA-koulutuksen jatkuvan haun valintakriteerit

1 Valintaprosessin periaatteet

Periaatteet nojaavat lakiin ammatillisesta koulutuksesta 531/2017 ja OKM:n asetukseen 699/2017 sekä asetusmuutokseen 161/2019.

Jatkuva haku mahdollistaa koulutukseen hakeutumisen joustavasti ympäri vuoden. Jatkuvassa haussa koulutuksen järjestäjä päättää hakuajoista ja -menettelyistä sekä opiskelijaksi ottamisessa käytettävistä valintaperusteista ja pääsy- ja soveltuvuuskokeista. Opiskelijaksi ottamisessa on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita.

Tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi hakija, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän, tai jolla koulutuksen järjestäjä muutoin katsoo olevan riittävät edellytykset tavoitteena olevan koulutuksen suorittamiseksi.

Tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen opiskelijaksi ottamisen edellytyksenä on lisäksi, että hakija ei ole suorittanut ylioppilastutkintoa, ammatillista perustutkintoa, ammattitutkintoa, erikoisammattitutkintoa, valmentavaa koulutusta tai korkeakoulututkintoa tai näitä vastaavia ulkomaisia tutkintoja. Hakijan tavoitteena tulee olla valmentavan koulutuksen jälkeen ammatillisen tutkinnon, tutkinnon osan tai lukiokoulutuksen suorittaminen.

Vieraskielisten hakijoiden on osallistuttava kielikokeeseen, ellei hakijalla ole osoittaa todistusta riittävästä kielitaidosta. Kielitestiä ei tarvitse tehdä, jos hakijalla on suomen kielellä suoritettu peruskoulun päättötodistus tai yleisten kielitutkintojen suomen kielen keskitason (YKI) todistus, jossa kolme kielitaidon osa-aluetta on arvioitu taitotasolla 3. Suomi toisena kielenä -ryhmässä hakijan kielitaitotason tulisi olla vähintään A2. Muissa ryhmissä hakijan kielitaitotason tulisi olla vähintään B1.1.

Koulutuksen järjestäjä antaa tiedon valitsematta jättämisestä kirjallisesti. Jos opiskelijaksi hakeutuja haluaa kirjallisen hallintopäätöksen, hänen on pyydettävä sitä 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Koulutuksen järjestäjän ei tarvitse tehdä jokaisesta erillistä hallintopäätöstä. Opiskelijaksi ottaminen on ehdollinen, kunnes valintaan vaikuttaneet todistukset on tarkistettu.

Koulutuksen järjestäjällä on myös vastuu ohjata hakeutujia hakeutumisvaiheessa. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on selvittää yhdessä hakijan kanssa hänelle soveltuva tutkinto, tutkinnon osa tai koulutus, jos hakija ei ole hakeutunut opiskelijaksi tiettyyn tutkintoon tai koulutukseen. Tutkinnon, sen osan tai koulutuksen soveltuvuutta arvioitaessa on huomioitava alan sopivuus ja tutkinnon, sen osan tai koulutuksen oikea vaativuustaso.

2 Valintakriteerit ja kriteerien pisteyttäminen

Valintakriteerit

Hakijan pohjakoulutus (6 / 3 /1 /0)

• 6 p. = Hakija on oppivelvollinen.
• 3 p. = Hakijalla on vain peruskoulu tai sitä vastaavat opinnot suoritettuna TAI hakija on suorittanut toisen asteen tai korkea-asteen opintoja muualla kuin Suomessa, mutta ulkomaisella tutkinnolla ei ole realistista mahdollisuutta työllistyä Suomessa.
• 1 p. = Hakijalla on suoritettuna yli puolet ammatillisesta tutkinnosta tai ylioppilastutkinnosta. TAI hakija on jo suorittanut puolet TUVA-koulutuksesta tai sitä vastaavasta nivelvaiheen koulutuksesta.
• 0 p. = Hakija on jo suorittanut koko TUVA-koulutuksen tai sitä vastaavan muun nivelvaiheen koulutuksen (kuten VALMA-koulutuksen, perusopetuksen lisäopetuksen, Ammattistartin tai oppivelvollisen opistovuosi -koulutuksen). TAI hakijalla on suoritettuna toisen asteen tutkinto tai korkeakoulututkinto.

Hakijan lähtökohdat ja kouluttautumisen tarve (0–6 pistettä)

Haastattelussa arvioidaan, kuinka hyvät lähtökohdat hakijalla on TUVA-koulutuksen suorittamiseen lain määrittämässä 1 vuoden määräajassa. Haastattelussa arvioidaan myös, onko hakijalla perusteltu syy TUVA-koulutuksen suorittamiseen (esim. kielitaidon tai jatko-opintovalmiuksien kartuttaminen).

• 6 p. = erinomaiset lähtökohdat
• 4 p. = hyvät lähtökohdat
• 2 p. = kohtalaiset lähtökohdat
• 0 p. = vähäiset lähtökohdat

Hakijan tavoitteet ja motivaatio (0–6 pistettä)

Hakijalla on perusteltuja tavoitteita ja suunnitelma, miten hän hyödyntäisi koulutuksesta saatavaa osaamista. Hakija osoittaa motivaatiota ja arvioi opiskeluvalmiuksiaan. Hakijalla on realistinen käsitys koulutuksen oikea-aikaisuudesta ja sopivuudesta omassa elämäntilanteessaan.

• 4 p. = hyvä motivaatio
• 2 p. = kohtalainen motivaatio
• 0 p. = vähäinen motivaatio

Pisteytyksen periaatteet

Hakijat pisteytetään valintakriteerien mukaisesti. Alustava pisteyttäminen tapahtuu hakulomakkeen tietojen perusteella. TUVA-koulutukseen valinnassa käytetään aina haastattelua, jonka avulla tarkennetaan hakijan tilannetta. Haastattelussa tulee kuitenkin käyttää samaa pisteytystä. Kielitaidon vahvistamiseen tarkoitetussa ryhmässä valintakriteereitä voidaan painottaa eri tavalla kuin muissa ryhmissä.