Yuliia Nazarova saapui perheineen Suomeen lokakuussa vuonna 2022. Hän oli asunut miehitetyssä kaupungissa Etelä-Ukrainassa seitsemän kuukautta, kunnes päätti lähteä etsimään turvaa perheelleen. Lyhyen Helsinkiin sijoittumisen jälkeen perhe päätyi Keski-Suomeen Uuraisille, jossa paikallisten lämmin vastaanotto teki tulijoihin lähtemättömän vaikutuksen.

”Pieni kunta antoi meille ymmärrystä, tukea ja turvaa, jota en koskaan unohda. Paikalliset ihmiset jopa ostivat meille oppikirjat”, Yuliia Nazarova sanoo.  Alkoi ahkera suomen kielen opiskelu, jota Nazarova jatkoi innokkaimpien maahanmuuttajaystäviensä kanssa iltaisin oppituntien jälkeen.

”Käytin opiskeluun jopa 8–12 tuntia päivässä, kun ensin olin virallisilla kursseilla ja sen jälkeen opiskelin itsenäisesti ja ystävien kanssa.”

Oppiminen tuntui aluksi hitaalta, vaikka sitä tapahtui koko ajan. ”Aluksi oli vaikea painaa muistiin 10 sanaa, sitten yhtäkkiä huomasin osaavani 100”. 

Yuliia Nazarova oli aiemmin valmistunut Ukrainassa yliopistosta englannin kielen opettajaksi ja sosiaalityöntekijäksi, ja kielitaidon kartuttua hän pääsi työkokeiluun koulunkäynnin ohjaajaksi Uuraisille. Kahden kuukauden kuluttua hän totesi tarvitsevansa syvempää kielitaitoa ja halusi hankkia itselleen Suomessa työllistävän ammatin. Ystäviltään hän kuuli Gradian koulutusmahdollisuuksista.

Uusi alku Gradiassa

Perhe muutti Jyväskylään, ja Nazarova päätti hakeutua Gradiaan. Hoitoala tuntui oikealta suunnalta, koska hänellä oli läheisten hoitamisesta kokemusta.

“Aiemmin hoidin omaa mummoani ja sodan alkuvaiheessa naapuria, joka oli haavoittunut sodassa eikä päässyt ylös sängystä. Haluan tehdä työtä, jossa voin olla läsnä ja auttaa ihmisiä”.

Yuliia Nazarova aloitti opinnot Gradiassa tavallisessa lähihoitajaryhmässä, jossa kaikki opiskelu tapahtui suomeksi. Vaikka kielitaito riitti valintaan, arki osoittautui haastavaksi – erityisesti ryhmätilanteissa.

“Halusin osallistua kaikkeen, mutta sanavarasto ei vielä riittänyt. Jouduin jatkuvasti kääntämään mielessäni edestakaisin ja tein paljon ylimääräistä työtä”, hän kuvaa.

Kielenopettajataustan ansiosta lukeminen vieraalla kielellä sujui, mutta Nazarova tunsi, ettei ymmärtänyt lukemaansa tarpeeksi. Lopulta hän haki vaihtoa maahanmuuttajille suunnattuun lähihoitajaryhmään.

“Pääsin ihan upeaan ryhmään, jossa meillä oli erilaiset taustat ja tarinat. Saimme tutustua toisiimme ja toistemme kulttuureihin ilman matkustamista. Ruoka, tavat, tuki ja ystävyys ovat muistoja, joista olen todella kiitollinen”.

Ryhmän opettajat puhuivat selkeästi, käyttivät paljon konkreettisia esimerkkejä ja varmistivat, että kaikki pysyivät mukana.

“Meillä oli vahva yhteisöllisyys ja opettajatkin järjestivät meille piknikin, jossa vietimme aikaa yhdessä ja tutustuimme toisiimme paremmin. Sovimme, että käymme kaikki keskustelut suomeksi, jotta kielitaito paranee.”

Työssäoppiminen avasi ovia suomalaiseen työelämään

Yuliia Nazarova on ollut työelämässä oppimisen jaksoilla sekä päiväkodissa että palvelutalossa. Aluksi uusi ympäristö jännitti.

“Mietin, miten ymmärtäisin työntekijöitä ja lapsia. Päiväkodissa tunnelma oli kuitenkin todella lämmin. Luimme, leikimme ja keksimme uusia pelejä yhdessä.”

Myös ikääntyneiden kanssa työskentely tuntui luontevalta. "Huomasin, että osaan tulkita asukkaiden tarpeita hyvin. Kiinnitän paljon huomiota sanattomaan vuorovaikutukseen”, Nazarova kertoo.

Yksi palvelutalojakson koskettavimmista hetkistä oli viimeinen työpäivä, jolloin asukkaat lauloivat hänelle kiitokseksi.

Tulevaisuuden suunta

Yuliia Nazarova valmistuu lähihoitajaksi tänä keväänä. Hän suoritti osana ammatillista perustutkintoaan korkea-asteen väyläopintoja, mikä avaa mahdollisuuden jatkaa suoraan sairaanhoitajakoulutukseen Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Hän aikoo hyödyntää myös Jyväskylän yliopiston korkeasti koulutetuille maahanmuuttaneille suunnattuja koulutusmahdollisuuksia.

Tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä tarkentumassa, mutta suunta on selvä. Nazarova pohtii kahden vaihtoehdon välillä: luokanopettajan työ ja sosiaalityö. Tällä hetkellä jälkimmäinen tuntuu omalta.

“En tullut Suomeen sattumalta. Minulla oli painava syy. Halusin olla elossa ja rakentaa turvallista elämää lapsilleni. Siksi myös työssäni haluan olla ihminen ihmiselle”, hän sanoo.

Vinkit vieraskieliselle opintoja harkitsevalle

• Suomessa opiskelu on kivaa ja järjestelmä toimii.
• Gradiassa saa koulutuksen, joka valmistaa ammattiin.
• Opettajat kuuntelevat ja tukevat oppimista.
• Kieli kehittyy, kun puhut ja kuuntelet.
• Kaikilla on haastavaa aluksi, mutta edistyt koko ajan huomaamatta.

Vinkit työnantajalle

• Vieraskieliset ovat keskenään erilaisia ihmisiä, joten ei ole yhtä yleispätevää ohjetta.
• Meillä on paljon erilaisia vahvuuksia, jotka työyhteisö saa käyttöönsä.
• Selkeät ohjeet, selittäminen ja näyttäminen auttavat eteenpäin.
• Ilmeet ja eleet kertovat paljon.
• Havainnoimalla ja tukemalla työnantaja saa hyvän työntekijän tiimiin.