Testiajo oli osa Gradian VireVihreä- ja VALO-hankkeiden tutkimus  ja kehittämistyötä, jossa kerätään käytännön dataa kuljetusalan vihreän siirtymän tueksi. Testiajon toteuttivat projektipäällikkö, opettaja Janne Kaija sekä hanketoimija ja opettaja Mika Kinnunen Gradialta.

Talvi toi näkyviin arjen realiteetit

Talviolosuhteissa toteutetulla testiajolla haettiin tietoa erityisesti pakkasen vaikutuksista energiankulutukseen ja ajon sujuvuuteen. Ensimmäisen testiajon kokemuksista voit lukea jutun lopusta.

”Halusimme lisää kokemusta ja dataa siitä, miten sähköinen raskas kalusto toimii talviolosuhteissa pitkällä matkalla”, kertoo Kaija.
Tarkoitus ei ollut ajaa äärirajoille, vaan simuloida mahdollisimman realistista kuljetusajoa. Noin 56 tonnin kuorma vastasi tavanomaista kappaletavarakuljetusta. 

”Auto toimi hyvin koko reissun ajan eikä teknisiä ongelmia ilmennyt. Sähköinen voimalinja on kuljettajalle miellyttävä ja tasainen myös talviolosuhteissa”, toteaa Kinnunen.

Pakkasen vaikutus näkyi kuitenkin energiankäytössä ja vaikutti auton valmisteluun ennen ajoa.

”Akuston ja järjestelmien lämmitys vie energiaa. Se täytyi huomioida, koska auto ei ollut yön yli latauksessa. Pitkälle ajolle on järkevää lähteä suoraan laturista”, sanoo Kaija.

Lataus ja aikataulut vaativat ennakkotyötä

Testiajo toi esiin myös ajosuunnittelun merkityksen. Päiväkohtaiset ajomatkat, latausten ajoitus, yöpymispaikat ja latauspaikkojen soveltuvuus täytyi suunnitella etukäteen. Reissun aikana autoa ladattiin kahdeksan kertaa, ja latauspaikat toimivat teknisesti hyvin.

”Saimme virtaa, mutta kaikki latauspaikat eivät vielä sovellu yhdistelmille sellaisenaan. Useassa paikassa perävaunu piti irrottaa”, Kinnunen toteaa.

Latausinfran sijainti vaikutti myös reittivalintaan. Eteläisessä Suomessa vaihtoehtoja on enemmän, kun taas pohjoisemmaksi mentäessä latausverkko harvenee nopeasti. 

Kuljettajan rooli korostuu sähköisessä ajossa

Yksi testiajon tärkeimmistä havainnoista liittyi kuljettajan ajotapaan. Ennakoiva ja taloudellinen ajo vaikuttaa sähköisessä yhdistelmässä suoraan energiankulutukseen ja toimintamatkaan.

”Kuljettajan merkitys korostuu. Maaston lukeminen ja tehon hallinta vaikuttavat paljon siihen, miten pitkälle yhdistelmällä pääsee”, Kaija sanoo.

Sähköisessä ajossa voidaan hyödyntää regenerointia eli liike energian talteenottoa alamäissä, mikä edellyttää ajotavan tietoista hallintaa ja kokemusta.

”Kaasupoljinta voi ajatella tehonsäätimenä. Tehoa käytetään vain silloin, kun sitä oikeasti tarvitaan”, Kinnunen kuvaa.

TKI tukee yrityksiä ja tarjoaa koulutusta

Gradian sähköinen yhdistelmäajoneuvo hankittiin uutena viime kesänä, ja se edustaa tämänhetkistä sähköistä raskasta kalustoa. Teknologia kehittyy kuitenkin vauhdilla ja akkujen koko kasvaa uusissa ajoneuvoissa, mikä vaikuttaa suoraan toimintamatkaan ja lataustarpeeseen.

”Nyt tehdään pioneerityötä. Tulevaisuudessa moni tämänhetkinen haaste pienenee, mutta ilman tätä vaihetta ei päästä eteenpäin”, Kaija sanoo.

Testiajojen havainnot siirtyvät myös Gradian opetukseen ja yrityskoulutuksiin.

”Kuljettajakoulutuksen merkitys kasvaa sähköisen raskaan liikenteen yleistyessä. Se ratkaisee, miten hyvin uutta teknologiaa pystytään hyödyntämään”, Kinnunen toteaa.

Sähkökuorma-auton hankinta ja osaamiskeskus ovat osa VireVihreä- ja VALO-hankkeita, jotka saavat EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) rahoitusta. Sähkökuorma-auton hankinnasta järjestettiin julkinen tarjouskilpailu, jossa toimittajaksi valittiin Volvo Finland Ab. VireVihreä-kehittämishanketta rahoittaa Keski-Suomen ELY-keskus ja VALO-investointihanketta Keski-Suomen liitto.