Sähköisen kuorma-auton kannattavuus ratkaistaan ohjaamossa
Täyssähköinen yhdistelmäajoneuvo on ollut Gradian opetuskäytössä ja TKI-toiminnassa viime kesästä lähtien. Vuoden aikana on käynyt selväksi, että toimintamatka ei ole vain tekninen ominaisuus. Energiankulutuksessa ja toimitusketjun onnistumisessa korostuu vahvasti kuljettajan ajotapa ja osaaminen.
Vuosi Gradian 68-tonnisen sähkökuorma-auton parissa on ollut vauhdikas VireVihreä- ja VALO-hankkeiden projektipäällikkö Janne Kaijalle ja kehittäjäopettaja Mika Kinnuselle. He hakivat ajoneuvon suoraan Volvon tehtaalta Ruotsista ja ajoivat sen Suomeen.
Autoa on käytetty opetusajossa aidoissa yrityskuljetuksissa, ja sen suorituskyky pääsi testiin myös talven ääriolosuhteissa. Toimintavarmuus on yllättänyt positiivisesti.
”Kireinä pakkaspäivinä tehdyt pitkänmatkan ajot täydessä kuormassa osoittivat, että sähköinen kalusto toimii myös kylmissä olosuhteissa, jopa varmemmin kuin perinteinen diesel”, Kaija toteaa.
Auto on kiertänyt aktiivisesti maakuntaa tarjoten alan ammattilaisille mahdollisuuksia koeajoon. Vaikka sähkökuorma-auto näyttää päällisin puolin samalta kuin perinteinen kalusto, ajokokemus on erilainen. Melua ja tärinää on vähemmän ja ajotuntuma on tasainen. Kinnunen kertoo:
”Parempi työergonomia helpottaa kuljettajan arkea ja ensimmäinen ajokerta tällä autolla on yllättänyt kokeneetkin tekijät."
Toimintasädettä enemmän korostuu kuljettajan osaaminen
Alkuvaiheessa liikenteen sähköistyessä toimintasäde oli keskeinen huolenaihe, mutta käytännössä se ei ole osoittautunut ratkaisevaksi ongelmaksi.
“Toimintasäde on itse asiassa yllättänyt positiivisesti. Tärkeämpää on, miten sitä käytetään kuin mikä se maksimi on”, Kinnunen kertoo.
Keskeistä on, miten kulutusta hallitaan ja ajot suunnitellaan. Kuljettajan on ymmärrettävä, mitä akussa oleva energia tarkoittaa käytännössä ja miten se kuluu eri tilanteissa, jotta ajamista, latauksia ja reittejä voidaan suunnitella järkevästi. Toimintamatka vaihtelee kuljettajan mukaan.
”Yksi pääsee Tampereelle ilman latausta, toinen ei."
”Taloudellisen ajotavan merkitys on tunnistettu jo aiemmin, mutta sähköisessä liikenteessä muuttujia on enemmän. Esimerkiksi kun ajoneuvo hidastaa, sähkömoottori toimii generaattorina ja palauttaa energiaa takaisin akkuun. Tämä vaatii kuljettajalta uudenlaista osaamista ja vaikuttaa suoraan toimintamatkaan ja kustannuksiin", Kaija toteaa.
Hankkeeseen liittyvä opinnäytetyö tukee samaa havaintoa. Sen mukaan ajotapa on keskeinen energiankulutukseen vaikuttava tekijä yhdessä kuormituksen ja olosuhteiden kanssa.
“Energiankulutus vaihteli käytännön ajossa merkittävästi, vaikka käytössä oli sama ajoneuvo. Kuljettajan toiminta korostui selvästi. Sähköisessä raskaassa kalustossa toimintamatka on erittäin kriittinen tekijä, joten jo pienilläkin muutoksilla ajotavassa ja olosuhteissa voi olla käytännössä suuri vaikutus siihen, kuinka pitkälle ajoneuvolla päästään yhdellä latauksella”, sanoo opinnäytetyön tekijä Sami Koponen.
Yritykset pohtivat tulevaisuuden ratkaisuja
Hankkeen aikana on myös nähty, että yritykset seuraavat kehitystä aktiivisesti ja pohtivat omia ratkaisujaan.
“Keskustelua on käyty ihan kaikilla tasoilla toimitusjohtajista kuljettajiin. Tämä koskettaa käytännössä kaikkia, joilla on logistiikkaa”, Kaija sanoo.
Sähköinen raskas liikenne ei korvaa nykyistä kalustoa kerralla, vaan muutos tapahtuu vähitellen. Asiakkaiden vaatimukset, erityisesti päästöihin liittyen, ohjaavat kehitystä eteenpäin.
“Muutos on käynnissä, mutta se ei tapahdu yhdessä yössä. Useita käyttövoimia tarvitaan vielä pitkään rinnakkain”, Kinnunen ennakoi.
Kalustoinvestoinneissa ratkaisevaa on koko elinkaaren kustannus. Yritykset tarkastelevat energian, huollon ja käytön kokonaisuutta. Sähkö on energiana edullisempaa ja huoltokulut pienemmät, mikä voi tasoittaa tai jopa kääntää kustannukset sähköisen vaihtoehdon hyväksi elinkaaren aikana.
“Vaikka hankintahinta on korkeampi, käyttökulut ovat selvästi matalammat. Jossain kohtaa tulee se piste, jossa se on taloudellisesti järkevin vaihtoehto."
Laaja yhteistyö vauhdittaa kehitystä
Vihreä siirtymä koskettaa koko logistiikka-alaa, ja hankkeen aikana on tiivistetty eri toimijoiden yhteistyötä sekä rakennettu sähköiseen raskaaseen liikenteeseen liittyvää TKI-osaamista. Mukana on ollut laaja joukko toimijoita: kuljetusyrityksiä, energiayhtiöitä, infrastruktuurin rakentajia, ajoneuvovalmistajia sekä muita logistiikan toimijoita ja loppuasiakkaita.
“Tämä on koko kentän yhteinen muutos. Siksi verkostoja on rakennettu laajasti ja TKI-yhteistyö yritysten kanssa jatkuu hankkeen jälkeenkin. Sähköinen oppimisympäristömme palvelee myös tulevaisuudessa opiskelijoidemme ja yritysasiakkaidemme osaamisen kehittymistä”, Kaija lupaa.
Mika Kinnunen ja tulevia yhdistelmäajoneuvon kuljettajia tutustumassa sähkökuorma-autoon.
Gradian sähkökuorma-auton hankinta on osa VireVihreä- ja VALO-hankkeita, jotka saavat EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) rahoitusta. VireVihreä-kehittämishanketta rahoittaa Keski-Suomen elinvoimakeskus, ja VALO-investointihanketta Keski-Suomen liitto.