Työmarkkinatilanteen muuttuessa moni työnhakija joutuu pohtimaan, riittääkö nykyinen osaaminen uuteen työhön vai tarvitaanko tueksi koulutusta. Sopivan koulutuspolun löytäminen voi kuitenkin olla vaikeaa, jos koulutusvaihtoehtoja, työllistymisen ehtoja ja tukimuotoja täytyy selvittää yksin.

Keski-Suomen kunnissa pilotoidussa mallissa työnhakijaa autetaan yhteisohjauksen avulla löytämään konkreettinen seuraava askel kohti opintoja, oppisopimusta, yrittäjyyttä tai työtä.

Kun työllisyyden ja koulutuksen asiantuntijat katsovat tilannetta yhdessä, työnhakijan polku ei pysähdy epäselvyyksiin tai liian suurelta tuntuvaan koulutusurakkaan. Osaamisen päivittäminen voidaan rakentaa pienemmistä, työnhakijan elämäntilanteeseen sopivista askelista.

Mallia on kehitetty käytännön asiakasohjauksissa sekä laajemmassa asiantuntijaverkostossa, jossa on ollut mukana muun muassa työllisyysalueiden ja kuntien keskeisiä toimijoita.

Yhteisohjauksessa syntyy uusia reittejä työllistymiseen

Gradian ura-opinto-ohjaaja Kirsi-Maria Hautsalo on tehnyt yhteisohjausta Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen työllisyysasiantuntija Teija Mäkisen kanssa.

Hautsalon mukaan yhteisohjaus vähentää asioiden pallottelua toimijalta toiselle.

”Ei kulu aikaa siihen, että pieniä tiedonmurusia siirrellään ihmiseltä toiselle. Silloin päästään nopeammin eteenpäin”, hän tiivistää.

Mäkinen näkee yhteisohjauksen vahvuudeksi sen, että asiakkaalle voidaan etsiä yksilöllisiä ratkaisuja.

”Minä tunnen työvoimahallintoa sekä asiakkaan motivaatiota ja mahdollisia haasteita. Kirsi-Marialla taas on vankka näkemys opintopolun rakentamisesta Gradian päässä. Kun kumpikin tuo oman näkemyksensä samaan pöytään, pystytään löytämään asiakkaalle ihan uusia reittejä”, Mäkinen iloitsee.

Tuloksena räätälöityjä oppisopimuspolkuja ja työttömyysetuudella opiskelua

Yhteisohjauksessa työnhakijan tilannetta selvitetään useamman tapaamisen aikana. 

Prosessiin voi sisältyä esimerkiksi osaamiskartoitusta, koulutusvaihtoehtojen selvittämistä sekä työllistymisen tukimuotojen, kuten palkkatuen tai työttömyysetuudella opiskelun mahdollisuuksien kartoittamista. Osaamisen tunnistamisen tukena on käytetty myös pilottia varten kehitettyä tekoälypohjaista Vire-ohjausbottia.

”Kaikille ei sovi se, että koko tutkinto suoritetaan yhdellä tavalla alusta loppuun. Monet aikuiset tarvitsevat täsmäkoulutusta, kuten yksittäisiä tutkinnon osia”, Hautsalo kertoo.

Yhteisohjauksen tuloksena on syntynyt esimerkiksi räätälöityjä oppisopimuspolkuja ja opintonsa keskeyttäneitä opiskelijoita on palannut takaisin opintojen pariin.

”Tässä pilotissa olemme pitäneet kiinni siitä, että asiakkaalle etsitään räätälöityjä ratkaisuja. Aina ei tarvitse mennä massaratkaisun tai helpoimman väylän kautta, vaan mietimme, mitä kaikkea asiakkaan tilanteessa olisi mahdollista tehdä. Jos laki ei estä, niin kokeillaan uusia polkuja”, Mäkinen täsmentää.

Yhteisohjauksille toivotaan jatkoa

Mäkinen toivoo, että työllisyysasiantuntijoilla olisi myös jatkossa selkeä yhteys oppilaitoksiin tilanteissa, joissa asiakas tarvitsee tavallista yksilöllisempää koulutuspolkua.

”Olisi tärkeää, että löytyisi henkilö, jonka kanssa voisi käydä keskustelua ja pyytää konsultaatiota. Kun resurssit ovat tiukilla, ei pidä tehdä päällekkäistä työtä, vaan keskittyä siihen, missä kunkin ydinosaaminen on.”

Tieto-, neuvonta- ja ohjausmalli on kehitetty osana VireVihreä – Uusi ura kestävällä kuljetus- ja ajoneuvoalalla -hanketta (JTF), jota toteutetaan yhteistyössä Keski-Suomen työllisyysalueiden kanssa. Hanketta rahoittaa Keski-Suomen elinvoimakeskus sekä Euroopan unioni.