Toimiessani KasvuKS-hankkeen projektipäällikkönä olen käynyt viimeisen puolentoista vuoden aikana lukuisia keskusteluja keskisuomalaisten yrittäjien kanssa. Keskustelujen perusteella yksi asia on tullut selväksi: yritysten kasvu syntyy yrittäjän osaamisesta, tahdosta ja teoista.

Me julkisen puolen edustajat voimme toimia yrittäjien taustatukena avaamassa näköaloja kehittämiseen ja rahoitusvaihtoehtoihin. Keskusteluissa yritysten kanssa olen huomannut, että erityisesti pienissä yrityksissä ratkaiseva asia on auttaa yrittäjää pysähtymään oman tavoitteen kirkastamisen ja seuraavien askelmerkkien suunnittelun äärelle. Tärkeä askel voi olla oikea kontakti, sopiva yhteistyökumppani, opiskelijayhteistyö tai tieto rahoitusmahdollisuudesta.  

KasvuKS-hankkeessa yritysten kasvua lähestyttiin ennen kaikkea kuuntelemalla. Yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jamkin ja Keski-Suomen Yrittäjät rinnakkaishankkeiden kanssa kävimme 135 keskustelua mikro- ja pk-yritysten kanssa. Keskusteluissa pysähdyttiin yritysten nykytilanteen, kasvutavoitteiden ja kehittämisen esteiden äärelle.

Kasvu näyttää erilaiselta eri yrityksissä

Keskustelut muistuttivat siitä, ettei kasvulle ole yhtä mittaria tai valmista kaavaa. Puhuttaessa yritysten kasvusta Keski-Suomessa on tärkeää laajentaa kasvun käsitettä ja nostaa esiin mikro- ja pk-yritysten merkitystä alueen elinvoiman rakentajana. Kehittämisen fokus suuntautuu kasvupotentiaalin yrityksiin, mutta samalla on tärkeää auttaa jokaista pientäkin yrittäjää parantamaan suoritustaan.  

Yhdelle yritykselle kasvu tarkoittaa kansainvälistymistä. Toinen haluaa avata uuden innovatiivisen liiketoiminnan. Kolmas pohtii ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Osa haluaa kasvattaa liiketoimintaansa verkostojen avulla ilman, että oma henkilöstömäärä lisääntyy.

Yritysten tilanteet vaihtelevat, mutta monella on halua ja potentiaalia kehittyä. Usein seuraava askel löytyy helpommin keskustelun kuin valmiin ratkaisun kautta. Erityisesti pienyrityksille suosittelen osaamisen kehittämistä yrittäjän oppisopimuksen avulla. Gradian joustavat opinnot tarjoavat mahdollisuuden kehittää ja kokeilla uusia työtapoja esimerkiksi yksitäisissä tutkinnon osissa markkinoinnin, taloushallinnon tai digiosaamisen teemoissa.  

Verkostotyö vaatii sitkeyttä

Hankkeen aikana opin myös jotain verkostotyöstä. Joskus kuulee sanottavan, että jotakin on jo kokeiltu eikä se toiminut. Käytännössä tilanne on harvoin näin yksinkertainen.

Yrittäjällä voi olla halu kehittää liiketoimintaansa, mutta tapahtumakutsu jää avaamatta kiireen keskellä. Ajankohta voi olla väärä tai aihe tuntua juuri sillä hetkellä etäiseltä. Ensimmäinen "ei" ei välttämättä tarkoita kiinnostuksen puutetta.

Siksi verkostotyössä tarvitaan sitkeyttä. Jos yksi tapa ei tavoita ihmisiä, kannattaa kokeilla toista. Toimisiko pienempi ryhmä, henkilökohtainen keskustelu tai kohtaaminen siellä, missä yrittäjät jo ovat?

Ehkä tärkein oppini on ollut se, että yhteistyötä ja luottamusta ei rakenneta yhdellä tapahtumalla tai yhteydenotolla. 

Ne syntyvät vähitellen kohtaamisten ja kokemusten kautta. Joskus toimivin verkostoitumisen paikka ei ole seminaarisali vaan pieni käytännönläheinen keskustelu työn äärellä.

Yhdessä tavoitetaan enemmän

Olen huomannut, ettei omasta tapahtumasta tai ideasta kannata olla mustasukkainen. Kun saman aiheen parissa työskentelee muitakin, heidät kannattaa kutsua mukaan. Yhteistyössä toteutettu tapahtuma tai viestintäkampanja tavoittaa laajemman joukon, sisältö monipuolistuu ja osallistujalle palvelukenttä näyttäytyy selkeämpänä.

Esimerkiksi Moi Cast Meet& Match -tapahtuma toteutettiin yhdessä Crazy Town, Filme Moi, Humak Fusion Lab- hankkeen, Keski-Suomen elinvoimakeskuksen ja Keski-Suomen liiton kanssa. Tapahtuma kokosi yhteen luovan alan tekijöitä pohtimaan, miten sisältöalojen yhteistyötä lisätään Keski-Suomessa. Idea yhteistapahtumaan syntyi verkostotapaamisen kahvitauolla yhdistämällä ideoita ja ihmisiä. Tämänkin tapahtuman sydän oli yrittäjien kokemukset, joita pääset katsomaan LivePodcast -tallenteesta.  

Verkostoa ei rakenneta valmiiksi

Verkostotyö liittyy vahvasti myös oppilaitosten ja yritysten yhteistyöhön. Toisen asteen TKI-toiminta on käytännössä kohtaamisia, kokeiluja, ongelmanratkaisua ja osaamisen kehittämistä osana yritysten arkea.

Tämä edellyttää yhteistyötä myös organisaatioiden välillä. Oppilaitosten, yrityskehittäjien ja muiden toimijoiden täytyy tuntea toistensa toimintaa, jotta yritykset löytävät tarvitsemansa tuen mahdollisimman helposti.  

KasvuKS-hankkeen aikana kokeilimme erilaisia yhteistyömalleja ja kokosimme yritysrajapinnassa toimiville asiantuntijoille yhteistä tietoa Keski-Suomen TKI-palveluista. Tavoitteena oli tehdä yhteistyöstä helpompaa sekä yrityksille että kehittäjäorganisaatioille. Kun alueen toimijat tekevät yhteistyötä, yrittäjän ei tarvitse tietää valmiiksi, minkä organisaation puoleen kääntyä. Riittää, että ottaa yhteyttä yhteen paikkaan. Yhdessä voidaan etsiä oikea kumppani seuraavaan kehittämisen askeleeseen.

KasvuKS-hankkeen loppuseminaarissa palattiin lopulta kaikkein olennaisimpaan: yrittäjien omiin kokemuksiin kasvusta. Tapahtumaan oli jätetty aikaa keskusteluille, jolloin hyvä tunnelma rakentui itsestään. Siinä on ehkä koko verkostoyhteistyön tärkein oppi. Kun ihmisille annetaan aito mahdollisuus kohdata, kuunnella ja vaihtaa ajatuksia, syntyy yhteyksiä, jotka voivat jatkua yksittäistä hanketta pidemmälle.

Verkostoa rakennetaan joka kerta, kun joku kutsuu muut mukaan, jakaa tietoa tai kokeilee epäonnistuneen yrityksen jälkeen uutta tapaa.

Yrittäjälle viestin pitäisi kuitenkin pysyä yksinkertaisena: et ole yksin, ja apua seuraavaan askeleeseen on saatavilla. Voit ottaa myös minuun yhteyttä yrityksesi kehittämisen parissa!

Tietoa KasvuKS-hankkeesta

KasvuKS – Uudistuvaa liiketoimintaa verkostoyhteistyöllä oli Gradian toteuttama kehittämishanke, jonka tavoitteena oli edistää keskisuomalaisten pk-yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI) sekä tukea liiketoiminnan uudistumista ja kasvua.

Hanke toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jamkin ja Keski-Suomen Yrittäjien kanssa osana kolmen rinnakkaishankkeen kokonaisuutta vuosina 2025–2026.

KasvuKS-hankkeessa:

• käytiin 135 yrityskeskustelua
• järjestettiin 10 verkostotilaisuutta yrittäjille eri puolilla Keski-Suomea
• kehitettiin yhteistyömalleja yritysten, oppilaitosten ja kehittäjäorganisaatioiden välille
• vahvistettiin yritysten mahdollisuuksia hyödyntää TKI-toimintaa liiketoiminnan kehittämisessä

Rahoitus: Euroopan unionin osarahoittama hanke. Rahoituslähteenä Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF).

Kirjoittaja Marja Heinistö työskentelee yritysasiantuntijana Gradialla ja K-S Yritysideassa. Hän toimi projektipäällikkönä Euroopan unionin osarahoittamassa KasvuKS – Uudistuvaa liiketoimintaa verkostoyhteistyöllä -hankkeessa. Työssään hän haluaa sujuvoittaa verkostoyhteistyötä, tukea yrittäjien osaamisen kehittämistä ja kannustaa heitä ottamaan seuraavia kasvuloikkia.