”TKI on bisnestä ja liiketoiminnan kehittämistä”, kiteyttää Jaana Seppälä, Kasvu Openin toimitusjohtaja sekä KasvuKS-hankkeen ohjausryhmän jäsen.

”Yksinkertaistettuna TKI on sitä, että yrityksessä haetaan käytännön ongelmiin sellaisia ratkaisuja, joista asiakas on valmis maksamaan. Hankkeiden kaupallinen potentiaali on olennaista rahoituksen saamisen kannalta”, jatkaa Oili Eronen, Keypoint Oy:n toimitusjohtaja sekä KasvuKS-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja (kuvassa ylhäällä).

KasvuKS-hanke starttasi keväällä 2025 ja jo nyt useita kymmeniä yrityksiä on saatu mukaan toiminnan piiriin kartoittamaan omia kasvun mahdollisuuksia. Hankkeessa olennaisessa roolissa on yritysten kanssa käytävät KasvuKS-keskustelut, niiden pohjalta kerättävä data sekä ohjaavat toimenpiteet eteenpäin TKI-toimien pariin.

Keski-Suomen tavoitteena on saavuttaa 4 % TKI-panostus bruttokansantuotteesta ja rakentaa alueesta kansainvälisesti tunnettu huippuosaamiskeskus. Uuden tiedon tuottaminen ja hankkiminen, sen käytäntöön soveltaminen ja uusien ratkaisujen luominen ja kaupallistaminen ovat olennainen osa maakunnan yritysten kilpailukykyä. Uusia keinoja kehittämistyöhön sekä väyliä yhteisen tekemisen äärelle tarvitaan.

Kasvua tehdään yhteistyössä

Kenelle TKI-toiminta sopii ja mitä se tarkoittaa yrityksille käytännössä? Yleisesti toiminnan ajatellaan koostuvan oppilaitos- ja yritysyhteistyöstä sekä erilaisista rahoitusinstrumenteista.

”Keypointilla lähestyimme kesällä fysiikan ja kemian laitosta yhteistyömielessä ja toivomme, että sekä Keypoint että Jyväskylän yliopisto hyötyvät tulevaisuudessa yhteistyöstä. Tarvitsemme tekemiseen tueksi viimeisintä teknologista tutkimustietoa ja toisaalta oppilaitoksessa tarvitaan oikean elämän projekteja tuomaan työelämä lähemmäs opiskelijoita. Yhdessä tekemällä puolin ja toisin opitaan enemmän, kun tietoa siirtyy ja käytännön osaaminen sekä viimeisin tieto yhdistyvät. Kaiken tavoitteena on löytää uusia, toimivia ratkaisuja, joista asiakkaamme hyötyvät”, Eronen summaa kokemuksia.

”Tuo on älyttömän hyvä pointti! Yrityksen asiakkaalla on se ongelma, jota lähdetään ratkomaan. Kehittämistoiminta tai tarve uudistua ja innovoida lähtee liikkeelle asiakkaan oikeasta tarpeesta tai toimintaympäristön muutoksesta. Fokus on oltava asiakkaassa ja sitten pohditaan, mitä voidaan saavuttaa yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa”, Jaana Seppälä (kuvassa) kokoaa. ”Lisäksi on toki koettava yrityksen sisällä, että tämä on meillä ajankohtainen asia ja tähän löytyy resurssia.”

Kehittämistoimia, kasvun paikkoja, parempaa arkea vai tekemättä jättämistä

TKI-toimintaa hyödynnetään laajemmin isommissa yrityksissä, joissa resurssejakin riittää eri tavalla. Silti jokaisen yrityksen olisi hyvä pysähtyä aika ajoin pohtimaan omaa toimintaa, sen suuntaa ja mahdollisesti tueksi tarvittavia toimenpiteitä. Välttämättä kyse ei aina ole suuren innovaation tekemisestä tai massiivisen kehittämishankkeen läpikäymisestä, vaan toimintaa voi ohjata myös kasvun hakeminen tai sujuvamman arjen rakentaminen.

”Yrityksissä on tärkeää pohtia, mitä uutta tarvitsee tehdä ja mitä tarvitsee muuttaa. Yhtä olennaista on myös pohtia, mitä ei tehdä”, Seppälä tuumaa.

”Lähtökohtaisesti yrityksessä pitää miettiä, mikä on tahtotila kasvuun ja mitä resursseja on käytettävissä. Yhteistyön tekeminen vaatii aktiivisuutta puolin ja toisin. Yrityksessä on oltava intoa ja halua sitoutua ja oppilaitoksissa täytyy kyetä tarjoamaan saavutettavia ratkaisuja yrityksille”, Eronen kertoo näkemyksistään.

Kaksikko listaa nimetyt yhteyshenkilöt, yhden luukun periaatteen, löydettävyyden sekä suorat väylät opiskelijoiden työllistämiseen keinoina edistää oppilaitosyhteistyötä. Tärkeää on myös miettiä, millä termeillä asioista oikeasti puhutaan, jotta yrityksissä koetaan toiminta omaksi.

”Kehittämishankkeissa olennaista on, että oivalletaan ja pysähdytään asian äärelle eri toimijoiden puolesta. Projektiin on sitouduttava ja se vaatii omistajuutta asian edistämiseen”, Seppälä listaa onnistumisen edellytyksiä.

”Kyllä me mietimme tätä myös työllistämisen ja toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta. Uusia osaajia tarvitaan”, Eronen summaa.

Gradian TKI-toiminta tukee yritysten kasvua 

Gradialla tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminta on osa yritys- ja elinvoimayhteistyötä, osaamisverkostoissa toimimista sekä opetuksen uudistamista. 

TKI-yhteistyö tarjoaa yrityksille konkreettisia hyötyjä, kuten mahdollisuuksia kehittää tuotteita ja palveluita sekä kasvattaa osaamista ja kilpailukykyä yhdessä oppilaitosten kanssa. Yritysten kanssa tehtävä kehittämistyö on yksi tapa tunnistaa koulutusaloille uusia osaamistarpeita ja kehittää ammatillista koulutusta vastaamaan työelämän tarpeisiin.

KasvuKS-hankkeessa tavataan keskisuomalaisia yrityksiä ja keskustellaan heidän kasvunsa esteitä ja mahdollisuuksista sekä kehitetään yritysten tukiverkostojen ja oppilaitosten yhteistyötä. Mikäli kiinnostuit KasvuKS-hankkeen ja TKI-toiminnan tarjoamista mahdollisuuksista oman yrityksen toimintaan, ota rohkeasti yhteyttä KasvuKS-tiimiin toteuttamistapojen kartoittamiseksi. Hankkeen puitteissa toiminta voi olla mm. kehittämisideoiden pohtimista, rahoituskanavan etsimistä investointiin, yhteistyömahdollisuuksien kartoittamista tai tuotteen tai palvelun muotoilemista opiskelijatyönä.

Liity mukaan ja vie yrityksesi kasvuun KasvuKS-hankkeiden avulla

Pääset mukaan ottamalla yhteyttä: Sari-Anne Myllyaho, puh. 040 341 5186, sari-anne.myllyaho@gradia.fi

Lisätietoja KasvuKS-hankkeesta: Marja Heinistö, puh. 040 341 4407, marja.heinisto@gradia.fi

Gradia, Jamk ja Keski-Suomen Yrittäjät ry ovat saaneet rahoituksen KasvuKS-hankkeisiin, jotka koostuvat kolmesta rinnakkaishankkeesta ja saavat rahoituksensa Euroopan unionin oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). KasvuKS-hankkeiden tavoitteena on edistää Keski-Suomen pk-yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI) sekä tukea liiketoiminnan uudistumista ja kasvua ajanjaksolla 1/2025–8/2025.