Gradian ja Jamkin yhteistyönä rakennettava siirreltävä älytalo toimii fyysisenä testausalustana, jonka rakenteisiin upotettujen mittausantureiden avulla kerätään tietoa erilaisten materiaalien toimivuudesta rakentamisessa.

”Älytalossa voidaan kokeilla ja mitata esimerkiksi hamppu-, korkki- tai ruohoeristeen lämmön ja kosteuden eristävyyttä”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Pasi Kuusela Gradiasta.

Älytalossa testataan materiaalien lisäksi erilaisia energiaratkaisuja. Aurinkopaneelien ja tuuligeneraattorin lisäksi tarkoituksena on testata esimerkiksi vedyn käyttöä lämpimän käyttöveden tuottamisessa sekä kaasuliedessä. Tarkastelussa ovat myös käänteisosmoosin avulla puhdistetun sadeveden hyödyntäminen sekä vähäpäästöinen propaanitäytteinen ilmalämpöpumppu.

”Perinteisissä lämpöpumpuissa käytettävät kylmäaineet voivat olla ympäristölle haitallisia, mutta propaani on niihin verrattuna ilmastoystävällisempi vaihtoehto. Kyseinen laite on tulossa markkinoille vasta tänä keväänä, joten pääsemme testaamaan aivan uutta teknologiaa”, Kuusela kertoo.

Avoin mittausdata tukee yritysten materiaalivalintoja

Älytalo toimii rakennusalan yrityksille konkreettisena testausympäristönä. Tavoitteena on tuottaa avointa mittausdataa, jonka avulla yritykset voivat arvioida uusien kestävien rakennusratkaisujen toimivuutta ja kehittää tuotteitaan.

”Kaikki kerätty data on avointa, ja sitä jaetaan sitä mukaa kun sitä kertyy. Jos rakennusalan yrittäjä pohtii, voiko esimerkiksi hamppulevyn ottaa käyttöön, tämä data auttaa tekemään päätöksen. Älytalossa käytettävät materiaalit ovat jo kaupallisesti olemassa, mutta niiden tunnettavuus on heikkoa. Hankkeen avulla halutaan jalkauttaa niiden käyttöä”, Kuusela kertoo.

Taloa testataan seinä kerrallaan

Suunnittelu ja materiaalivalinnat on tehty ja rakennustyöt aloitettu. Tavoitteena on saada rakennus valmiiksi vuoden 2026 loppuun mennessä, minkä jälkeen alkaa varsinainen mittaus- ja testausvaihe eri vuodenaikojen olosuhteissa.

Älytalosta tehdään kuorma-auton lavalle sopiva ja helposti muunneltava niin, että irroteltavien seinäelementtien avulla eri materiaaliratkaisuja voidaan testata rinnakkain.

”Nykyään uudet talot suunnitellaan tasapaineisiksi, kun ennen opetettiin alipaineistamaan. Älytalossa luomme erilaisia skenaarioita yli- ja alipaineistuksen avulla. Näin voimme tutkia, miten sekä uudet että perinteiset materiaalit toimivat eri oloissa," kertoo älytalon suunnittelusta vastannut projektipäällikkö Joonas Viilos Jamkista.

Älytalon virtuaalimallia hyödynnetään seurannassa ja opetuksessa

Talon rinnalle rakennetaan virtuaalinen 3D-malli, joka toimii sen digitaalisena kaksoisolentona. Mallista nähdään, miten talo on rakennettu ja miten se toimii. Sitä voidaan käyttää myös opetuksessa.

”Digitaalinen kaksonen mahdollistaa rakennuksen muutosten reaaliaikaisen seurannan. Kaikkea, mitä voidaan mitata, pyritään myös mittaamaan, jokaista pistorasiaa myöten”, Viilos kertoo.

Älytalo rakentaa konkreettista siltaa tutkimuksen, koulutuksen ja yritysten välille. Se tekee näkyväksi sen, miten ympäristöä säästävät ja älykkäät rakentamisen ratkaisut toimivat käytännössä.

Rakentaminen toteutetaan opiskelijatyönä

Jamk on vastannut rakennuksen suunnittelusta ja Gradia vastaa rakentamisesta. Rakennus toteutetaan pitkälti opiskelijatyönä, ja siihen kytkeytyy myös opinnäytetöitä.

Valmistuttuaan talo sijoitetaan Gradian Viitaniemen kampukselle. Sen on tarkoitus kiertää myös pienemmissä Keski-Suomen kunnissa, missä se voi toimia esimerkiksi minitalokonseptin esittelykohteena.

Lisätietoja hankkeesta

Pasi Kuusela, Gradia projektipäällikkö
[email protected]

Joonas Viilos, Jamk projektipäällikkö
[email protected]

Älytalo on osa Älytalo – Kestävän rakentamisen Living Lab -ryhmähanketta. Hanke on Keski-Suomen liiton ja Euroopan unionin osarahoittama. Toteutuksesta vastaavat Gradia ja Jamk.