EduJyväskylän uusi työelämäprofessori Risto Miettunen vahvistaa tehtävässään tutkimuksen, koulutuksen ja työelämän välistä vuoropuhelua. Hän keskittyy tehtävässään erityisesti hyvinvointialueiden rakenteiden, toimintamallien ja johtamisen kehittämiseen, strategiseen muutosjohtamiseen mukaan lukien digitalisaation mahdollisuudet, hyvinvointitalouden edistämiseen sekä sosiaali- ja terveysvaikutusten huomioimiseen päätöksenteossa. Asiakas- ja väestölähtöisyys, eriarvoisuuden vähentäminen, ennaltaehkäisevä työ sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen keinoin ovat tämän laajan kokonaisuuden osia. Tehtävä vahvistaa työelämäyhteyksiä ja uusien ratkaisujen kehittämistä tutkimuksen ja käytännön vuorovaikutuksessa.

Keskiössä kokonaisarviointi ja vaikuttavuus

Suomen kansantalous ei ole kasvanut vuosikausiin ja olemme tässä kehityksessä jääneet mm. muista Pohjoismaista jälkeen. On yksimielistä, että sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehitystä tulee hillitä. Miettunen katsoo, että hyvinvointialueilla on menty säästöt edellä ja kokonaiskuva on osin jäänyt hahmottumatta. Tällainen jossain määrin lyhytnäköinen palvelurakenteen uudistaminen murentaa siihen liittyvää sosiaaliturvaa.

- Uskon kokonaisarviointiin ja kokonaisvaikutusten ja vaikuttavuuden huomioon ottamiseen. Säästöt ovat tärkeitä, mutta pelkästään rakenteiden supistaminen ei riitä. Sosiaali- ja terveysala on laajempi kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen, sanoo Miettunen.

Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden raportoitu täyttymätön palveluntarve on OECD-maiden korkeimpia, mutta palvelut kyllä toimivat, kun niiden piiriin pääsee.

- Kun palveluihin pääseminen on vaikeutunut, on syntynyt palveluvelkaa.

Hyvinvointialueemme toimivat sinällään hyvin, kun palveluiden piiriin pääsee. Tätä tukee myös THL:n tuore tutkimus, jonka mukaan väestön yleinen luottamus sosiaali- ja terveyspalveluihin on alhaisempi kuin itse arviot saadusta palvelukokemuksesta.

Ensin pienet asiat kuntoon, sitten keskittyminen vaikeampiin

Miettunen sanoo, että asiakaslähtöiset palvelut taataan johtamisen keinoin varmimmin siten, että ensin laitetaan perustason pienet asiat kuntoon, jotta jää enemmän tilaa ja tehokkuutta vaikeammille asioille.

- Hyvinvointialueille ei ole annettu nyt tällaista mahdollisuutta, kun on lähdetty suoraan rakenteellisista supistuksista.

Suuruuden ekonomia ja volyymietu soveltuvat parhaiten silloin kun kyse on vakioitavissa olevasta toiminnasta. Kuitenkin esimerkiksi kotiin tuotavista lähipalveluista on vaikeampaa löytää samanlaisia keskittämisen etuja. Kun toimitaan palvelu- ja asiakaslähtöisesti, on hyvä nähdä nämä eroavaisuudet. Sama ratkaisu ei toimi samalla tavalla kaikissa osa-alueissa.

Pula sote-henkilöstöstä vaikeuttaa tätä yhtälöä, jossa on monta puolta. Supistukset ovat osaltaan johtaneet siihen, että paikallisesti myös työpaikat vähenevät. Koulutettu henkilöstö ei kuitenkaan siirry automaattisesti julkisen terveydenhuollon kentälle siten kuin on suunniteltu, vaan hakeutuu osin mm. yksityiselle sektorille ja muihin tehtäviin. Suomessa on itse asiassa kansainvälisesti vertaillen keskimääräistä enemmän koulutettua sote-henkilökuntaa, poikkeuksena lääkärit, joita on hieman EU-keskiarvoa vähemmän.  Resurssipula kohdistuu valikoivasti.

- Kuten sanotaan, joki syntyy pienistä puroista. Esimerkiksi palveluihin pääsemisessä on tällä hetkellä pullonkaula. Kohtaamattoman tarpeen aiheuttamat seurannaisvaikutukset näkyvät eri muodoissa esimerkiksi häiriökysyntänä ja lisääntyneinä sosiaaliturvan kustannuksina, mm. Kelan maksamina.

Miettusen mukaan laatujärjestelmät koostuvat aina kolmesta osasta: mahdollistajista eli resursseista, toiminnasta ja tuloksista. Tämän kaiken ympärillä on yhteiskunnallinen viitekehys kuten kansanterveys ja -talous, sosiaaliturva, kestävä kehitys ja turvallisuus.

Erillisteemana kestävä kehitys on tässä iso globaalikin kysymys, sillä terveydenhuolto tuottaa tutkimuksen mukaan maailmanlaajuisesti noin 5 % kaikista hiilidioksidipäästöistä, Miettunen sanoo.

- Pitäisi muistaa keskittyä myös toimintaan ja tuloksiin ja huomioida viitekehys, eikä vain resursseihin, sillä sosiaali- ja terveysala on erittäin kiinteä osa yhteiskuntaa.

Digitalisaatio ja tekoäly tarjoavat mahdollisuuksia

Miettusen mukaan digitalisaatio ja tekoäly tarjoavat sosiaali- ja terveysalan strategiseen muutosjohtamiseen ja vaikuttavaan johtamiseen merkittäviä mahdollisuuksia.

- Digitalisaatio ja tekoäly ovat erittäin potentiaalisia ja hyödyllisiä työkaluja toistoja ja automaatiota vaativissa tehtävissä, esimerkiksi diagnostiikassa tekoäly tunnistaa asioita erittäin herkästi. Kun ihmisen kognitiivinen kapasiteetti riittää parhaimmillaan noin 7–10 samanaikaisen asian käsittelyyn, tekoäly voi käsitellä tuhansia parametreja rinnakkaisesti. Näiden hyödyntämisessä tavoitteena ei kuitenkaan pitäisi olla vain kustannussäästöt, vaan toiminnan sujuvoittaminen, vaikuttavuushyöty ja tiedon kerääminen, toteaa Miettunen.

- On myös hyvä muistaa tietoturvakysymykset, sillä nykyisin sosiaali- ja terveysalalla samoin kuin monilla muillakin aloilla käsitellyt tiedot päätyvät palvelimille, jotka ovat suurelta osin kansainvälisten yhtiöiden hallussa. Tämä on uusi uhka EU:nkin tasolla.

Verkostojen rakentamista EduJyväskylän sisällä ja ulospäin

Uusi työelämäprofessori keskittyy työssään myös työelämäyhteyksien vahvistamiseen ja uusien ratkaisujen kehittämiseen tutkimuksen ja käytännön vuorovaikutuksessa.

- Elinkeinoelämää kiinnostaa yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Sote-puolella olisi paljon merkittävää tutkimusaluetta eri asioiden vaikutuksista kokonaisuuteen. Tästä voisi olla tutkimusta enemmänkin.

Miettunen toimii tehtävässään niin EduJyväskylän sisällä kuin ulospäin kansallisesti ja kansainvälisesti.

- Pyrin luomaan uusia yhteyksiä hyvinvointialueiden ja yritysten suuntaan, rakentamaan paikallista yhteistyöverkostoa Keski-Suomessa sekä puhumaan aktiivisesti valtakunnallisissa ja kansainvälisissä tapahtumissa, uuteen tehtävään vahvasti sitoutunut Miettunen sanoo.

Risto Miettunen on toiminut pitkällä työurallaan muun muassa Visiting Adjunct Professor -tehtävässä Coloradon yliopistossa vuosina 2022–2025, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtajana 10 vuotta, ja lisäksi pitkään liike-elämän ja teollisuuden palveluksessa.

Laajaa kansainvälistä verkostoa hän on rakentanut muun muassa toimimalla International Hospital Federation IHF:n hallituksessa 2013–2021, joista puheenjohtajana vuosina 2019–2021 sekä nykyisenä järjestön kunniajäsenenä.

Risto Miettusen työelämäprofessuuri on EduJyväskylä-verkoston yhteinen, ja se sijoittuu hallinnollisesti Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen oppiaineeseen.

Lisätietoja:
LT, sairaalaneuvos Risto Miettunen
050 430 6393
[email protected]