Ammattiopisto Gradian asiakkuuspäällikkönä olen usein saanut olla mukana tukemassa yrityksiä niiden jatkuvuuden ja kasvun kannalta kriittisissä tilanteissa. Oppilaitosyhteistyö tuo yrityksille osaavaa työvoimaa ja ketteriä lisäkoulutusratkaisuja toimintaympäristön muutostilanteissa. Moni työnantaja kuvaa yhteistyötä helpoksi ja joustavaksi, mutta edelleen on paljon yrityksiä, joilla ei ole kontaktia oppilaitoksiin. Usein syynä on ammatillisen koulutuksen ja sen mahdollisuuksien heikko tunnettuus. On kaikkien etu, että ammatillisen koulutuksen ratkaisut ja potentiaali tunnistetaan ja otetaan täysimittaisesti käyttöön. 

Rekrytointiprosessi hyötyy osaavan työvoiman saatavuudesta

Vaikka taloustilanne olisi heikko, yrityksillä on jatkuvia työvoimatarpeita: pahimmassakin taantumassa työntekijöitä eläköityy ja siirtyy uusiin työpaikkoihin. Rekrytointi ja perehdytys voivat olla yritykselle kallis prosessi, ja virherekrytoinnit kasvattavat kustannuksia entisestään. Gradian kanssa yhteistyötä tekevät yritykset ovat nivoneet työkokeilut, harjoittelut ja määräaikaiseen työsopimukseen perustuvat oppisopimuskoulutukset osaksi rekrytointiprosessejaan. Näin etenevä rekrytointi varmistaa kunnollisen perehdytyksen ja riittävän osaamisen uudelle työntekijälle. Samoin pitkä perehdytys harjoittelun tai oppisopimuksen aikana varmistaa työpaikan ja työntekijän sopivuutta toisilleen ennen lopullista rekrytointipäätöstä.

Yhteistyössä toteutettavat harjoittelut, oppisopimus- ja työvoimakoulutukset takaavat työntekijöiden saatavuuden sekä heidän osaamisensa osuvuuden työelämän tarpeisiin.

Teemme niin saumatonta yhteistyötä asiakasyritystemme kanssa, että esihenkilöt kertovat säästyneensä työvoimapulasta huolimatta avoimien paikkojen hakemiselta. Yritykset palkkaavat harjoittelussa tai oppisopimuksella olleita opiskelijoita, ja jos vakitöitä ei heti ole, heille tarjotaan keikkoja ja sijaisuuksia. Näin syntyy aktiivinen suhde ja potentiaalisten työntekijöiden pooli, josta rekrytoidaan vakituisia työntekijöitä.

Koulutustarjonta kohdentuu alueellisiin työvoimatarpeisiin

Työllisyysalueilla ja oppilaitoksilla on mahdollisuus – ja jopa velvollisuus – suunnata koulutustarjontaa alueen työvoimatarpeiden mukaan. Yritysten osallistuminen koulutusten suunnitteluun lisää vaikuttavuutta ja työllistymistä. Tähän on jo olemassa toimivia käytäntöjä, joita parhaillaan kehitetään ja laajennetaan yhtenäisiksi toimintamalleiksi.

Aiemmin ELY:n osittain rahoittamat rekrytoivat koulutukset sekä oppisopimuskoulutus ovat osoittautuneet tehokkaiksi tavoiksi edistää työllistymistä. Työllisyysalueiden myötä kunnat eivät kuitenkaan ole toistaiseksi voineet tarjota yrityksille palkkatukea oppisopimuksen yhteydessä tai hankkia rekrytoivia koulutuksia samassa laajuudessa kuin aiemmin. Oppilaitoksilla olisi kuitenkin valmiina vaikuttavia keinoja tukea työllistymistä, jos yritysten saama tuki saataisiin jälleen käyttöön. Toivottavasti valtakunnallisessa tarkastelussa nämä toimivat ratkaisut nousevat esiin ja niitä voidaan hyödyntää jatkossa entistä paremmin.

Ammatillinen lisäkoulutus vauhdittaa kehittämistä

Ammatillisen koulutuksen tuntemattominta aluetta on ammatillinen lisäkoulutus – ammatti- ja erikoisammattitutkinnot sekä niiden osat. Ne on suunnattu jo alalla työskenteleville ja tähtäävät asiantuntijuuden syventämiseen. Koulutuksen suorittaminen edellyttää osaamisen kehittymisen lisäksi konkreettista työn kehittämistä, kuten työtapojen uudistamista tai uuden prosessin käynnistämistä. Kun tämä ulottuvuus ymmärretään, henkilöstökoulutuksen suunnittelu muuttuu: koulutusta ei kohdenneta vain innostuneille yksiköille, vaan niille, joissa on käynnissä muutos tai kehittämistyö.

Ammatillinen lisäkoulutus on enemmän kuin koulutusta: se uudistaa liike- ja palvelutoimintaa sekä työn tekemistä konkreettisella tavalla.

Usein kehittämisen tarve lähtee strategiasta, ja koulutukseen ohjataan ne työntekijät, jotka jo kehittävät toimintaa. Esimerkiksi prosessin uudistuksessa voidaan sopia, että jokaisesta yksiköstä osallistuu 1–2 henkilöä oppisopimuskoulutukseen, ja heidän tehtävänään on varmistaa uuden prosessin käyttöönotto omassa yksikössään.

Arjen parannuksista strategisiin uudistuksiin – konkreettisia esimerkkejä

Yritykset ja työnantajat ovat hyödyntäneet ammatillista lisäkoulutusta kehittämiseen esimerkiksi:

• tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä
• arjen innovaatioiden pilotoinnissa
• prosessien virtaviivaistamisessa ja yhdenmukaistamisessa
• somemarkkinoinnissa
• markkinatutkimusten ja asiakaskyselyiden toteuttamisessa
• asiakkaan palvelupolun muotoilussa
• verkkokaupan avaamisessa
• kansainvälisen kaupan laajentamisessa
• tuotantolinjaston uudistamisessa
• uusien liiketoiminta-alueiden
• yksiköiden käynnistämisessä
• johtamisjärjestelmän uudistamisessa

Kehittämisen kohteet ovat vaihdelleet arjen pienistä parannuksista kokonaisten liiketoiminta-alueiden käynnistämiseen. Nämä esimerkit kuvaavat hyvin, millaista tukea ammatillisesta koulutuksesta olisi saatavissa yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden liike- ja palvelutoiminnan kehittämiseen. 

Oppilaitosten potentiaali elinvoiman vahvistajana

Ammatillinen koulutus muodostaa laajan ja monimuotoisen kokonaisuuden, johon kuuluu erilaisia koulutuksia, palveluja ja yhteistyömuotoja. Tämän kokonaisuuden viestiminen ymmärrettävästi ja vaikuttavasti vaatii yhteistä panostusta. Tarvitaan uusia viestinnän ratkaisuja, yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä rohkeita avauksia, jotka tekevät koulutuksen mahdollisuudet näkyviksi niin työelämälle kuin päättäjille ja suurelle yleisölle.

Yhtä tärkeää on, että päättäjien kanssa löytyy yhteinen ymmärrys ammatillisen koulutuksen potentiaalista ja tahtotila sen hyödyntämiseen osana valtion talouden ja elinvoiman vahvistamista. 

Aikuiskoulutukseen kohdistuvat leikkaukset haastavat tätä tavoitetta ja herättävät huolta koulutusjärjestelmän tulevaisuudesta. Siksi on tärkeää, että yhdessä tuomme esiin ammatillisen koulutuksen merkityksen työelämälle ja yhteiskunnalle – ja sen kautta vahvistamme yhteistä sitoutumista sen kehittämiseen.

1.1.2026 käynnistyy ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilu, joka suuntaa toimintaa ja kehittämistä työelämäyhteistyön tiivistämiseen konkreettisella tasolla. Suunta on oikea. Iloksemme saimme kuulla, että Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia valittiin mukaan kokeiluun.

Oppilaitosten tehtävänä on varmistaa, että muutosten keskelläkin olemme mukana edistämässä työllisyyttä ja tukemassa yrityksiä. Tehoja saadaan irti, kun vaikutamme siihen, mihin voimme: verkostoidutaan laajemmin työelämän kanssa, kerrotaan palveluista esimerkein ja kehitetään resurssiviisaita koulutusratkaisuja yhdessä yritysten kanssa.

Kirjoittaja Krista Hanski työskentelee Ammattiopisto Gradian yritys- ja elinvoimapalveluissa asiakkuuspäällikkönä. Hän tekee monipuolista koulutusyhteistyötä yritysten ja organisaatioiden kanssa sekä kehittää ammatillisen koulutuksen keinovalikoimaa vastata työelämän tarpeisiin.