Tämä 830 kilometrin mittainen matka oli ensimmäinen konkreettinen askel hankkeessa, jonka yhtenä tavoitteena on tuottaa uutta tietoa ja kehittää sähköisen raskaan liikenteen oppimis- ja tutkimusympäristöä. Hakumatka tarjosi arvokasta käytännön kokemusta – ja toi mukanaan myös muutamia yllätyksiä.

"Yleensä kaikki raskaat ajoneuvot tuodaan Suomeen kuljetusrekoilla. Me päätimme hyödyntää tilaisuuden ja testata autoa sekä latausinfraa pitkällä matkalla heti ensimetreiltä alkaen. Harvoin pääsee uuden auton rattiin, kun mittarissa on vain kahdeksan kilometriä. Pääsimme tekemään niin sanotun unboksauksen – aina penkkien suojamuovien poistosta lähtien", kertoo Janne Kaija.

8.5.2025 Göteborgista Kapellskäriin, 572 km

Matka pääsi alkamaan Göteborgista noin kello kymmenen otollisissa sääoloissa – aurinko paistoi, tiet olivat kuivat ja lämpötila miellyttävät 15 astetta. Määränpäänä oli Kapellskärin satama, josta laivat liikennöivät Naantaliin. Matkaa satamaan kertyi noin 572 kilometriä.

"Ensimmäinen tunne oli lähes zen-mäinen. Ajomukavuutta korosti auton hyvästä aerodynamiikakasta ja moottoriäänen puuttumisesta johtuva vähäinen ohjaamomelu. Tätä ominaisuutta korostaa esim. sivupeilien korvaaminen kameroilla. Ajoimme koko matkan ilman radiota tai taustamusiikkia, sillä hiljaisuus oli niin miellyttävää," Janne Kaija kertoo.

”Autossa oli paljon uutta tekniikka, johon tottui nopeasti. Ajokokemus oli pehmeä ja ennakoiva”, kuvailee Mika Kinnunen.

Sähköllä ajaminen vaatii reitin suunnittelua ja latauspaikkojen kartoittamista

Etukäteen oli mietityttänyt etenkin latausinfran toimivuus ja riittävyys, mistä ei ollut saatavilla kattavia tietoja. Sähkökuorma-auton voi ladata vain riittävän tehokkailla latausasemilla, jotka täyttävät raskaan kaluston vaatimukset. Kaikilla latausasemilla ei vielä toistaiseksi voi maksaa luottokorteilla vaan puhelinsovelluksilla tai yhtiöiden omilla korteilla. Huolellisen etukäteisvalmistelun ansioista latausasemat löytyivät ja maksuvälineet toimivat. Latausinfraan liittyi kuitenkin yllätys.

”Oli yllätys huomata, että ensimmäisellä raskaan liikenteen latausasemalla oli ruuhkaa ja lisäksi yksi kuorma-auto jonossa. Päädyimme vaihtamaan paikkaa, onneksi vaihtoehtoja riitti, Kinnunen kertoo. 

”Hieman yllätyimme myös siitä, että latausnopeus vaikutti hintaan merkittävästi, etenkin Ruotsissa. Meidän matkallamme lataus Ruotsissa oli kalliimpaa kuin Suomessa”, Kaija lisää.

Ruotsin puolella autoa oli varauduttu lataamaan kolme kertaa mutta pärjättiin kahdella.

”Emme päästäneet akkua tyhjäksi, meillä oli aika optimaaliset olosuhteet ja ajoimme ilman kuormakoria, jolloin toimintamatka oli noin 400 km”, Kaija sanoo.

Matka eteni niin sujuvasti, että se muutti alkuperäisiä suunnitelmia. Kapellskäriin saavuttiin jo puoli kahdeksalta illalla.

"Ehdimme iltalaivaan, vaikka meille oli varattu paikka vasta aamun lähtöön. Se tuli yllätyksenä – etenimme yhtä vaivattomasti kuin perinteisellä dieselillä", Kaija kertoo.

9.5.2025 Naantalin satama-Närpiö, 258 km

Aamulla satamasta lähdön jälkeen ensimmäinen pysähdys tehtiin Naantalin latausasemalla.

"Tällä hetkellä Ruotsissa on paremmin saatavilla raskaan kaluston käyttöön soveltuvia julkisia latausasemia. Naantalin asema oli kuitenkin erittäin hieno, moderni ja hyvin suunniteltu raskaille ajoneuvoille”, Kaija sanoo.

”Raskaan liikenteen sähköistyminen näytti ylipäätään olevan Ruotsissa pidemmällä. Latausinfran toimivuus ja kattavuus on alan sähköistymiselle keskeinen edellytys”, Kinnunen toteaa.

Raskaalla liikenteellä keskeinen rooli vihreässä siirtymässä

Tilastokeskuksen mukaan kotimaan kuorma-autoliikenteen kuljetussuoritteista (tkm) yli 60 % toteutetaan yli 60 000 kg painavilla ajoneuvoyhdistelmillä. Siksi juuri raskaan kaluston sähköistäminen on yksi tehokkaimmista keinoista vähentää liikenteen ilmastovaikutuksia. Gradian Volvo FH Aero Electric sähkökuorma-auto perävaunuineen voi painaa kuormattuna 68 000 kg.

”Suomessa saman kokoluokan autoja on toistaiseksi aika vähän, lähinnä pilottikäytössä. Tulemme testaamaan Gradiaan hankittua autoa yhteistyössä opiskelijoiden ja hankkeen kumppaniverkoston kanssa. Viemme testejä esimerkiksi toimintamatkan suhteen äärirajoille ja tuotamme tietoa, jolla tuetaan kuljetusalan yritysten vihreitä investointihankkeita.”

Kello 12.30 Gradian sähkökuorma-auto saapui ensimmäiseen määränpäähänsä Närpiöön kuormakorin valmistusta varten. 

Kinnunen summaa matkan antia yli 40 vuoden kuljetusalan kokemuksella: "Täytyy sanoa, että matkan sujuvuus yllätti positiivisesti. Latasimme autoa kolme kertaa noin 45 minuutin ajan kerrallaan.

Ensikosketus täyssähköiseen kuorma-autoon antoi hyvän lähdön, ja nyt odotamme mielenkiinnolla tulevia haasteita."

"Tästä on hyvä aloittaa tutkimus", lisää Kaija.

Kuva: Sähkökuorma-auto latauksessa Naantalissa.

Sähkökuorma-auton hankinta ja osaamiskeskus ovat osa VireVihreä- ja VALO-hankkeita, jotka saavat EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) rahoitusta. Sähkökuorma-auton hankinnasta järjestettiin julkinen tarjouskilpailu, jossa toimittajaksi valittiin Volvo Finland Ab. VireVihreä-kehittämishanketta rahoittaa Keski-Suomen ELY-keskus ja VALO-investointihanketta Keski-Suomen liitto / Regional Council of Central Finland.